Hangaarin AE salaisuus
Alkuperäinen teksti: Bob Castro
Kääntänyt ja muokannut: Esa Haapaniemi
Kaikki oikeudet kuviin omistaa Mike Ellenberg.

Huom! Artikkeli perustuu noin kymmenen minuutin videonauhoitukseen, joka kuvattiin Amiga Atlantan vierailun yhteydessä hangaarissa AE. Halutessasi lisätietoja voit ottaa yhteyttä Bob Castroon (bcastro@mindspring.com). Erityiset kiitokset Amiga Atlantan jäsenelle Mike Ellenbergille, joka kokosi kuvat videolta.

Kaikki Amigaa käyttävät tietävät, miten paljoon vähälläkin pystyy. Amigan joustava ja integroitu videovalmis kovo sekä sen tiivis ja tehokas moniajava käyttöjärjestelmä ovat johtaneet siihen, että Amigaa käytetään paljon esimerkiksi urheilupyhättöjen tulostaulujen, vuorovaikutteisten kioskien ja maanviljelijöiden kastelujärjestelmien ohjaukseen, ja Amiga huolehtii jopa Atlantan Hartsfieldin kansainvälisen lentokentän aikataulujen näytöistä.

Amiga valittiin näihin toimintoihin, koska sen luotettava kovo ja pieni käyttöjärjestelmä sallii erittäin nopean uudelleen käynnistyksen kriittisissä tehtävissä. Silti monet Amigan omistajat ovat yllättyneet saatuaan tietää, miten paljon koneeseen luotetaan eräässä maailman (tai oikeastaan sen ulkopuolisen alueen) rankimmassa tehtävässä. Yli kahdentoista vuoden ajan Amigat ovat työskennelleet Cape Canaveralin AE-hangaarissa ja seuranneet kaikkien Yhdysvaltojen avaruusalusten laukaisuja sukkulan laukaisut mukaan lukien. Tästä kerroimme jo Sakun edellisessä numerossa artikkelissa "Amiga NASAlla".

Koska kyseessä todellakin on "rakettitiede", NASAn on seurattava valtavaa määrää mittausarvoja jokaisesta aluksesta, niin testien aikana kuin lähtölaskennan, laukaisun ja lennonkin aikana. Tämän tiedon keräilyssä ja käsittelyssä ei saa tapahtua mitään virheitä. Se pitää käsitellä ja lähettää luotettavasti kaikkiin kaukaisiinkin NASAn keskuksiin, jotka lentoon osallistuvat. Tietenkin kaiken pitää tapahtua reaaliajassa ja ilman keskeytyksiä. Koska hangaari AE osallistuu myös sukkulan lennonseurantaan, ihmisten henkiä ei voida saattaa vaaralle alttiiksi.

Kiitos Hal Greenleen ja jo eläkkeelle jääneelle ilmavoimien everstiluutnantti Johnny Johnsonin, Amiga Atlantan käyttäjäryhmä sai luvan yksinoikeudella tehdä kierroksen AE-hangaarissa samalla kun Endeavour-sukkula kohtasi venäläisen Mir-avaruusaseman. NASAn ohjelmistojen pääinsinööri Cape Canaveralissa, Gary Jones, kertoi miten Amigat keräävät kaiken seurantatiedon aluksesta, yhdistelevät niitä jopa viidennen asteen polynomeihin ja muuntavat tulokset insinöörien tarvitsemiksi yksiköiksi näytettäväksi lennon parissa työskenteleville henkilökunnalle. Garyn mukaan ensimmäinen vaihtoehto aikoinaan oli Mac, mutta Apple kieltäytyi antamasta NASAlle tarpeeksi tietoja suljetusta systeemistään. Siinä meni heidän mahdollisuutensa.

Gary Jones & Hal Greenlee
Vasemmalla Gary Jones ja oikealla Hal Greenlee.

Gary jatkoi: "Sitten yritimme tutustua PC-koneisiin, mutta niiden suunnittelu oli todella yhtä huonoa silloin kuin se on nyt. Joten Hal oli ensimmäinen, joka toi näytille Amiga 1000:n ja me sitten kokeilimme sitä." Hal Greenlee lisäsi: "Kun esittelin sitä Dave Brownille, hän hankki oman parin kuukauden sisällä. Me kerroimme sitten Skipille, miten paljon lisää tarvitsisimme, jotta voisimme testata sopisivatko ne työhön." Gary Jones: "Ja Commodore oli silloin erittäin hyvä yhteistyökumppani. Esimerkiksi kun pyysimme joitakin dokumentteja, he lähettivät paketin jossa oli lähes puolitoista metriä paperia pinossa. He olivat valmiit kertomaan meille kaiken koneestaan. Koska meidän oli suunniteltava omia erikoislaitteita koneen sisään, oli systeemin toiminnan tuntemisesta erittäin paljon apua." "Oli selvää, että meillä oli nyt erinomainen tietokone. Näyttää siltä, että samat asiat, jotka tekevät tietokoneesta hyvän pelikoneen, tekevät siitä myös hyvän koneen monipuoliseen tiedon käsittelyyn ja esittämiseen. Molemmissa tehtävissä kohdataan osin samoja ongelmia. Tarvitaan erittäin tehokas ja nopea käyttöjärjestelmä, joka löytyi Amigasta ja jossa vielä lisäksi oli pieni resurssien vaatimus. Tuo seikka tekee koko asian erittäin miellyttäväksi. Meidän ei tarvitse aina ladata koko systeemiä, vaan voimme keskittyä tiedon prosessointiin."

"Suurin osa muutoksista oli laitteiston muuntamista. Amigan käyttöjärjestelmä on niin joustava, että meidän täytyy käyttää konekieltä vain silloin tällöin käynnistäessämme muutamia tarvitsemiamme erikoiskortteja. Muuten meidän ei tarvitse puuttua valmiin käyttöjärjestelmän toimintoihin. Me vain käytämme sitä sellaisenaan ja rakennamme omien korttiemme tarvitsemat liitynnät saadaksemme tiedon ulos tämän rakennuksen tietoväylistä ja syöttääksemme tietoa toisiin."

Amiga-taikaa
Amigan ruudussa lukee "Hangaari AE esittää: Amiga-taikaa" suoraan kiertoradalla olevan sukkulan seurantatiedon yläpuolella.

Seitsemän Amigaa on varattu jatkuvaan operaatioiden tukeen, kuusi ohjaa tietoja muualla sijaitseviin keskuksiin ja vielä kuusi on varattu uusien korttien ja ohjelmistojen testaukseen. Amigoita käytetään seuraavien avaruusalusten seurantaan: Kaikki Atlas-, Centaur-, Delta II ja Delta III -raketit, alukset Pegasus Orbital Sciences -yhtiöltä ja Athena Lockheed-Martinilta, pari erilaista Titan-rakettia, GOES- ja GPS-satelliittien tiedot sekä joitakin käyttäjäkohtaisia tietoja avaruussukkulasta.

Amiga 4000
Amiga 4000 -kehittelysysteemi.

Näppäimistö
Amigan logo A4000-näppäimistössä NASAlla.

3x Amiga 4000
Amiga 4000 työn touhussa tammikuun 1998 Mir-sukkulalennon aikana.

Ovi
Lennonseurannan lisäksi AE-hangaarissa tehdään myös lentoa edeltäviä tarkastuksia joillekin NASAn aluksille, kuten gammasäteilyä mittaavalle observatoriolle.

GRO-alus
GRO-alus läpikäymässä lentoa edeltäviä tarkistuksia hangaarissa AE. NASAn Amiga-tietokoneet ovat viereisessä huoneessa.

Amigoiden joustavuuden ja ohjelmiston yhteensovittamisen vuoksi, ja jos sisääntuleva tieto ei ole liian nopeaa, systeemi kykenee seuraamaan tosiasiallisesti useampaakin avaruusalusta samassa Amigassa. Moniajava moniavaruusaluksinen avaruustutkimukseen sopiva henkilökohtainen tietokone!

Vaikka Amigoilla on tärkeä rooli lennonseurannan ylläpidossa, ne ovat riittävän monipuolisia myös yhteydenpitoon muiden NASAn tietokoneiden kanssa. Boeing Aerospacen Augie Friscia kertoi: "Keksin tavan siirtää tiedostoja Amigasta Sun-tietokoneisiin pakkaamalla Amigan tiedostot ja kopioimalla ne Suniin. Sen jälkeen erittäin pienin muutoksin ohjelman päärutiinissa ja joissakin määrittelyissä se saatiin kääntymään ja ajetuksi Sunissa. Kaikki ohjelmointi ja tarkistukset tehtiin Amigassa ja saatiin helposti Suniin."

Augie Friscia
Augie Friscia selittää, miten hän siirsi koodia Amigasta Sun-työasemiin.

Gary Jones: "Jos kone ei ole PC, NASA yrittää painostaa, kun yritämme ostaa Amigoihin jotain. He haluaisivat meidän ostavan PC-koneita ja ajavan Windows 95:tä tai NT:tä niissä. Yritämme kertoa, etteivät ne ole riittävän nopeita, jolloin he käskevät meitä ostamaan DEC Alphoja. Me selitämme sen maksavan liikaa. Mutta he vain eivät pidä Amigoista, ne eivät maksa tarpeeksi."

Tammikuussa 1998 tehdyn AE-hangaarin vierailun aikana sukkula Endeavour oli juuri saanut päätökseen David Wolffin noudon venäläiseltä Mir-alukselta. Gary Jones: "Tässä näkyy vastaanotettavaa tietoa STS-89-lennolta, joka oli telakoituneena Miriin eiliseen asti. Tässä näkyy joitakin biologisten tieteiden tutkijoiden tarvitsemaa ympäristötietoa. He keräävät tiedon laitteillaan, me käsittelemme sen Amigoilla, lähetämme sen heille toisella Amigalla, joka kerää tiedot heidän PC-koneeseensa. PC kontrolloi ympäristökammiota, jossa sukkulan olosuhteet voidaan toistaa painovoimaa lukuunottamatta. Se on siis heidän kontrolliryhmänsä. Heillä voi olla joukko eläimiä tai hyönteisiä sukkulassa nollapainovoimassa ja samat eläimet samoissa olosuhteissa normaalipainovoimassa vain viiden rakennuksen päässä täältä. Ja Amigan syöttämä tieto on se, millä he muuttavat täällä olevan kammion olosuhteet vastaamaan sukkulan olosuhteita."

Amigan näyttö
Amigan näytössä suoraa informaatiota kiertoradalla olevasta sukkulasta.

NASA on rakentanut omat laitteensa Amigoiden sisään. Tärkein ero meidän ja heidän Amigoidensa välillä on kuitenkin ulkopuolella. Uusi suojattu virtakytkin on rakennettu 23-pinnisen videoliittimen kuoriin, koska insinöörien mielestä alkuperäinen ratkaiseva kytkin oli hieman liian suojattomassa paikassa Amigan etupaneelissa! Jopa perus-Amigat ovat hyödyllisiä. Huomasimme, että A4000 koneissa oli WB 3.1, mutta A2000-koneet ajoivat vielä versiota 2.1:tä, koska uuden järjestelmän lisukkeet eivät olleet välttämättömiä toiminnalle.

2x Amiga 2000
Amiga 2000 -työkoneita kehityslaboratoriossa.

Amigoiden lennonseurantalaboratoriossa tekemän työn näkemisen jälkeen uusi yllätys odotti NASAn televisiokeskuksessa. Hal Greenlee: "Meillä on Toaster-järjestelmä. Lisäämme videokuvaan eri otsikoita laukaisujen aikana. Saatamme joskus tehdä jonkun erikoisemman efektin saadaksemme nauhan näyttämään mielenkiintoisemmalta. Mutta suurimman osan ajasta Toasteria käytetään joko ajan, kamerakulman tai jonkin tekstin lisäämiseen halutun kuvan päälle." Kolmeasataa videomonitoria syötetään jakosysteemillä, joka olisi riittävä jopa kaupalliselle TV-asemalle. Tavallisen videosignaalin lisäksi se voi ohjata myös muita tietoja koko avaruuskeskukselle.

Video Toaster
Hangaarin AE Video Toaster -kone.

NASAn tulevaisuuden suunnitelmat sisältävät tuen vielä toisenlaiselle Titan-raketille. Samalla he myös kirjoittavat ohjelmistoja seuraavan sukupolven Delta-raketeille, Delta III:lle. Uudet amerikkalaiset Atlas-Centaur-raketit on tarkoitus varustaa venäläisillä rakettimoottoreilla, ja ne myös tarvitsevat Amigoiden ohjelmistoja. Garyn työryhmä on myös tekemässä uutta esitystekniikkaa niille järjestelmille, joita ohjataan Amigoilla. "Lähetämme heille tiedon lähiverkon kautta, ja sen jälkeen he voivat vain esittää haluamansa tiedon omissa PC-koneissaan."

Vaikka Amigaa ei nykyisellään ole yhtä helppoa ostaa eikä sille saa samanlaista tukea kuin muille mikrotietokoneille, Gary on vielä varovainen Gatewayn suhteen. "Olemme kyllä saaneet Halilta joitakin tietoja Gatewayn Amiga-ostosta. Jos näemme heidän saavan jotakin kovoa valmiiksi, me voimme kiinnostua sitten. Mutta NASAn vakuuttaminen muun kuin yhden hyväksytyn standardin käyttämiseen on melkoista kamppailua."

Lennonseurantalaboratorio
Hangaarin lennonseurantalaboratorio sukkulalennon aikana.

Laboratorio
Hangaarin laboratorio vastaanottaa ja käsittelee tärkeää informaatiota sekä rakettimoottorien että muun aluksen toiminnasta ja kunnosta.

Lennonjohtokeskus
Hangaarin lennonjohtokeskus. Kontrollihuone, josta miehittämättömiä lentoja lähetetään Cape Canaveralista, Floridasta.

Hangaari
Hangaari ulkopuolelta.

Joten seuraavan kerran kun näet avaruussukkulan laukaisun, voit kertoa ystävillesi, mikä henkilökohtainen tietokone on kelpuutettu kriittisen tärkeään käyttöön Yhdysvaltojen avaruusohjelmassa!